Tietoa aiheesta
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten päihdeongelmat
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on yleensä korkea kynnys lähteä hakemaan apua omassa tai läheisen päihdeongelmassa julkisista ja paikallisista palveluista, joissa he itsekin työskentelevät. Julkisissa terveyspalveluissa ongelma halutaan tyypillisesti salata. Omien asiakkaiden/potilaiden kohtaaminen paikallisissa palveluissa saattaa myös jännittää ja vaikeuttaa avun hakemista.
Päihdeongelma on usein syynä terveydenhuollon ammattioikeuksien menettämiseen. Kyseessä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. On enemmän sääntö kuin poikkeus, että päihdeongelma tunnustetaan, tunnistetaan ja siihen haetaan apua liian myöhään.
Työssä käyvistä naisista joka kymmenes on alkoholin ongelmakäyttäjä ja miehistä noin viidennes (Kaarne 2013). Alkoholiongelmat Käypä hoito -suosituksen (2018) mukaan suurin osa (60–70 %) alkoholista riippuvaisista on työelämässä.
Yhteiskuntaan integroituneista huumeiden käyttäjistä osa ajautuu ongelmakäyttäjiksi ja he tarvitsisivat apua päihdeongelmaan. Huumeiden käytön paljastuminen koetaan kuitenkin riskinä liittyen esimerkiksi ammatin harjoittamiseen. Huumeiden käyttäjät tarvitsisivat lisää tietoa oikeuksistaan ja hyötyisivät palveluista, joihin voi hakeutua nimettömänä. (Hjerp 2021)
Päihdeongelmat ovat yhtä yleisiä terveysalan hoitohenkilöstöllä kuin muullakin väestöllä. Joidenkin kansainvälisten tutkimusten mukaan sairaanhoitajilla esiintyy päihderiippuvuutta enemmän kuin keskimäärin väestössä (Vihermaa 2020).
Seinreichin ym (2018) tutkimuksen mukaan lähes 10 % sosiaalityöntekijöiksi opiskelevista koki itsellään olevan päihdeongelman. Kansainväliset tutkimustulokset osoittavat varhaisen puuttumisen tärkeyden.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten päihteiden käytön yleisyyttä kuvaa sekin, että päihderiippuvaisia naisia kuntouttavan Hoitokoti Tuhkimon asiakkaista jopa puolella on sote-alan tutkinto.
Lisää aiheesta blogikirjoituksessa Sote-ammattilaisten päihdeongelmiin liittyy vahva häpeä.
Versot-hanke mediassa
Super-lehti 7-8/2024. Toipuminen päihderiippuvuudesta on mahdollista.
https://www.superlehti.fi/ilmiot/versot-hankkeen-projektipaallikko-suvi-bjorkqvist-toipuminen-paihderiippuvuudesta-on-mahdollista/
Sairaanhoitaja-lehti 4/2023. Ulkopuolista apua päihdeongelmaan.
https://sairaanhoitajat.fi/ulkopuolista-apua-paihdeongelmaan/
TEHY-lehti 6.9.2023. ”Elin kaksoiselämää”, muistelee sote-ammattilaisia päihdeongelmissa auttava Suvi Björkqvist. https://www.tehylehti.fi/fi/hyvinvointi/elin-kaksoiselamaa-muistelee-sote-ammattilaisia-paihdeongelmissa-auttava-suvi
Lääkärilehti 6.4.2023. Tukea päihdepulmien kanssa painiville. https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/tukea-paihdepulmien-kanssa-painiville/
Työterveyshoitaja -lehti 2/2023 (sivut 20-21). Vertaistukea sote-alan ammattilaisille päihdeongelmissa. https://digiplus.fi/www/Tyoterveyshoitaja/2023_Nro2/index.html#p=1
Lähteet
Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. (viitattu 10.01.2024). Saatavilla: www.kaypahoito.fi
Ammattioikeuksistaan luopuneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset hakevat oikeuksiaan takaisin. 2024. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Saatavilla: https://www.sttinfo.fi/tiedote/70080244/ammattioikeuksistaan-luopuneet-sosiaali-ja-terveydenhuollon-ammattihenkilot-hakevat-oikeuksiaan-takaisin
Hjerp, K. 2021. ”…mä olin ihan normiyksilö, niinku yhteiskunnan silmissä”. Yhteiskuntaan integroituneiden huumeiden käyttäjien elämänhallinta ja kokemukset palveluissa. Pro Gradu –tutkielma. Lapin yliopisto.
Kaarne, T. 2013. Alkoholi työpaikalla. Teoksessa Peltoniemi, T. (Toim.) Pääasiana alkoholi – käyttö, haitat, hoito, politiikka nyt ja 2024. Helsinki: Lönnberg Painot Oy, 158-162.
Vihermaa, A. 2020. Ammatinharjoittamisluvan rajoittamis- tai poistoprosessi päihteiden käytön seurauksena – Tapaustutkimus hoitotyöntekijöiden kokemuksista. Pro Gradu–tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.
